Uusi kotimainen matkailuhanke vie Kalevalan kartalle

Vuosina 2020-2021 toteutettavan hankkeen tavoite on luoda Kalevalan tarinaan perustuva elämyskonsepti matkailualalle. Pilottivaiheessa suomalaisten matkailuyritysten kanssa työstetään tarinaa palvelumuotoilun keinoin.

Kalevala kartalle -hankkeen projektipäällikkö Mimosa Sukanen on toiminut tapahtuma-alan yrittäjänä vuodesta 2013. Matkailuhanke on osa hänen opinnäytetyötään Haaga-Helian palvelumuotoilun ja elämystalouden yamk-opinnoissa. Opiskellessa on ollut aikaa luoda uutta.

– Kalevala oli ollut hyllyssäni monta vuotta. Aloin miettiä, mistä tulen ja missä juureni ovat. Siitä lähti idea selkeästä tarinasta, jota ei ole vielä kaupallistettu mielenkiintoisella tavalla matkailussa, Sukanen kertoo hankkeen taustoista.

Sukanen näkee kansalliseepoksessa paljon potentiaalia matkailualalle.

– Kalevala on käännetty yli 60 kielelle, mutta se ei tarkoita, että tarina tunnetaan. Meiltä tiedetään joulupukki, Muumit ja ehkä Angry Birds, mutta sekään ei ole varsinaisesti matkailutuote. Kalevalan avulla voisi luoda niin paljon mielenkiintoisia palveluita sekä tuoda Suomea esiin kiinnostavassa valossa.

Tavoitteena nykymatkailijaa puhutteleva konsepti

Kalevala syntyi 1800-luvun puolivälissä, kun Elias Lönnrot kokosi ja muokkasi yksiin kansiin suomalais-karjalaisia kansanrunoja. Teoksella oli omana aikanaan suuri merkitys suomalaisen identiteetin rakentumisessa, ja se on vaikuttanut laajasti kulttuuriin ja taiteeseen.

– Kalevalassa on samantyyppisiä sankarihahmoja ja tapahtumia kuin kaikissa suurissa tarinoissa. Se on varsin universaali tarina, vaikka onkin koottu monesta osasta ja eri paikkakunnilta. On kiinnostavaa huomata, että runolaulut ovat uniikkeja, mutta pohjaideat ovat samalaisia ympäri maailmaa.

Mimosa Sukanen näkee, että on tärkeää tuoda Kalevala tähän päivään.

– Meidän ikäpolvemme ei enää tunne sitä. Kalevalamittaisen kirjan lukeminen on todella haastavaa ja vaatii motivaatiota. Tarina pitäisi saada nykysuomalaista puhuttelevaan muotoon. Kansanrunous, laulut ja runot eivät ole staattista kulttuuria, vaan muokkautuvat koko ajan samoin kuin puhekieli. Perusjuoni pysyy samana, mutta tarinan pitää elää tätä hetkeä.

Kalevalan elementtejä on hyödynnetty Suomessa yksittäisissä matkailukohteissa ja -palveluissa, mutta laajempaa yhteistyötä ei ole tehty. Elämykset ovat paikallisia, eikä niistä välttämättä tiedetä mitään toisella puolella Suomea.

– Pilottihankkeen tavoitteena on nostaa ylös kohteita ja luoda tunnettuutta yhteisesti. Ei auta, jos eri toimijat ympäri Suomea tekevät asioita yksin. Koordinoitu kokonaisuus ja kiinnostava brändi ovat vakuuttavampia myös asiakkaille.

Kalevala kartalle -hanke keskittyy parantamaan matkailupalveluiden brändäystä, markkinointia ja yhteistyötä yli toimialarajojen. Käytännössä hankkeessa toteutetaan kumppanitapaamisia ja työpajoja, joissa hyödynnetään palvelumuotoilun metodeja.

Lopputuloksena syntyy matkailukonsepti, joka ottaa huomioon ympäristöarvot ja kulttuuriset tekijät sekä on taloudellisesti kannattava. Kumppaniksi on lähtenyt useita yrityksiä ja yksi kaupunkiorganisaatio, mutta mukaan mahtuu vielä. Mukaan voi lähteä matkailijoita palveleva yritys, joka on valmis sitoutumaan hankkeen arvoihin.

– Etsimme kulttuurisesti teemaan sopivia organisaatioita, jotka tukevat kestävää kehitystä ja matkailua. Jos haluaa mukaan, voi ottaa minuun yhteyttä. Pilottivaiheen palveluyrittäjäksi ehtii vielä juhannukseen mennessä, Mimosa Sukanen vinkkaa.

Kohderyhmänä luontoa ja myyttejä rakastavat japanilaiset

Palvelumuotoilu on asiakaskeskeistä työtä, joten kohderyhmä on tärkeää valita jo varhaisessa vaiheessa. Kalevala kartalle -hankkeen kohderyhmänä ovat japanilaiset matkailijat.

– Japanilaiset ovat jo kauan matkustaneet Suomeen ja tuntevat meidät matkailukohteena. Lisäksi he rakastavat myyttejä ja tarinoita. Kun yhdistämme tälle asiakasryhmälle eeppisen tarinan ja luontoelämykset, uskon että se on menestys. Japani on 128 miljoonan ihmisen valtio, joten siellä varmasti riittää kiinnostuneita, vaikka se olisi kolmen prosentin niche-kohderyhmä. Japanilainen keskiluokka kasvaa, ja nousevia kohderyhmiä ovat itsenäiset matkustajat sekä yksin tai ystävien kanssa matkaavat naiset, Sukanen sanoo.

Tulevaisuudessa ajatuksena on tarjota linkki suoraan Japanin markkinoille. Yksi hankkeen kumppaneista on konsulttiyritys NITA International.

– NITAn Niilo Kervinen on matkailualan moniammattilainen, joka on toteuttanut palveluja japanilaisille Suomessa sekä suomalaisille Japanissa. Markkinoimme ja tuomme Japanista asiakkaita kumppaneille, jotka ovat osa verkostoa. Kumppanit saavat käyttää hankkeen tuotemerkkiä omassa markkinoinnissaan, Mimosa Sukanen kertoo.

​Japanilaiset matkailijat lentävät ensin Helsinki-Vantaalle, joten hanke keskittyy aluksi pääkaupunkiseutuun ja ympäryskuntiin. Lisäksi tavoitteena on saada mukaan kauempaa paikkakunta tai alue, joka ei välttämättä ole vielä japanilaisille tuttu.

– Pilotin aikana suunnitellaan japanilaisen matkailijan asiakaspolku. Tarkoitus on luoda kokonaisuus, jossa vietetään muutama päivä Helsingissä ja siirrytään sen jälkeen uudelle paikkakunnalle, jossa Kalevala-teema on mukana.

”Nyt on juuri se hetki, kun pitäisi suunnitella tulevaa”

Myöhemmin Kalevala kartalle -konseptia voidaan laajentaa koko Suomeen, niin että asiakkaat valitsevat mieleisiään teemaan sopivista tuotteista. Sukasen on tarkoitus lähteä syksyllä Japaniin esittelemään konseptia ja testaamaan sen kiinnostavuutta.

– Mietin ensin, pitäisikö tämä suunnata suomalaisille. Mutta ehkä on parempi tehdä ensin ulkomaalaiselle kohderyhmälle, joka halutaan Suomeen, minkä jälkeen myös suomalaiset saattavat innostua. Voi tietysti olla, että korona-ajan myötä kotimaan matkailussa tulee hirveä buumi.

Koronapandemian vuoksi ensimmäinen työpaja siirrettiin syksyyn 2020, mutta muuten hanke on tarkoitus vielä läpi alkuperäisessä aikataulussa.

– Poikkeustilassa ei kannata vain olla tekemättä mitään. Nyt kun kaikki seisoo paikallaan, on juuri se hetki, kun pitäisi suunnitella tulevaa ja valmistella. Kun talouden rattaat lähtevät liikkeelle, voi painaa enteriä ja markkinointisuunnitelma ja konsepti ovat valmiina, Sukanen toteaa.

Hanke on otettu tähän mennessä vastaan mielenkiinnolla, ja palaute on ollut positiivista.

– Ihmiset ovat sitä mieltä, että tätä tarvitaan. Palautetta on tullut hyvin erityyppisiltä toimijoilta, sekä yrityksiltä että julkisorganisaatioilta ja kaupungeilta. Yleisesti on vähän ihmetelty, miksei tätä ole vielä tuotteistettu. Olenkin naureskellut, että jos olisimme Ruotsissa, niin aiheesta olisi tehty jo kolme elokuvaa ja Kalevala olisi samanlainen brändi kuin Santa Claus Finland.