Junalla Suomesta Sveitsiin ilman meriyhteyksiä

Tiesitkö, että Suomesta pääsee maata pitkin Eurooppaan myös ilman laivamatkaa? Matkustin kesän aikana Suomesta Sveitsiin Pohjois-Ruotsin kautta. 4000 kilometrin sooloreissu Itä-Suomesta Alpeille kulki Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden, Belgian ja Saksan kautta noin viikossa.

Otin alkuvuodesta käyttöön Trusted Housesitters -alustan, jonka avulla olen sittemmin käynyt budjettimatkaamassa eri puolilla Eurooppaa. Keväällä hain kyseisen alustan kautta kissavahdiksi Sveitsiin ja kuinkas ollakaan, sain paikan! 

Pian koitti aika reissun logistiselle suunnittelemiselle. En halua lentää, joten se vaihtoehto oli heti alta pois. Päätin, että kuljen matkan junalla Ruotsin kautta. Pitkään kuvittelin meneväni ensin laivalla Tukholmaan, kunnes muistin pelkääväni merta ja hoksasin, ettei yksin hytissä oleilu yön yli välttämättä tee psyykelleni kovin hyvää. Siispä reissusta alkoi muotoutua ihan oikeasti 100 % junareissu Suomesta Sveitsiin – näin syntyi Operaatio Suomesta Sveitsiin junalla. 

Alustava reitti oli seuraavanlainen:

1. matkapäivä: Kuopio–Kemi junalla ja Kemi–Haaparanta bussilla
2. matkapäivä: Haaparanta–Luulaja, Luulaja–Uumaja, Uumaja–Tukholma, Tukholma–Hässleholm
3. matkapäivä: Hässleholm–Malmö, Malmö–Hampuri, Hampuri–Osnabrück, Osnabrück–Amsterdam
4. matkapäivä: Amsterdam–Bryssel 
5. matkapäivä: Bryssel–Luxemburg, Luxemburg–Bettembourg, Bettembourg–Metz, Metz– Strasbourg, Strasbourg–Basel 
6. matkapäivä: Basel–Bern–Kiesen

Tähän tuli kuitenkin muutoksia matkan varrella perinteiseen Interrail-tapaan. 

Matkalla pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa elämässäni niin eurooppalaiset yöjunat kuin äkilliset junien perumiset ja uusien raideyhteyksien etsimiset. Tylsäksi matka ei siis päässyt käymään, vaikka junailua tuli tehtyä miltei 4000 kilometrin edestä.

Suunta kohti Ruotsia ja juna Haaparannasta

Ostin reissua varten 5 päivän Interrail-lipun, joka maksoi peruutusturvalla 264 euroa. Aikomuksenani oli käyttää yksi päivä Interrailin sallimana outbound-matkana Kuopiosta Kemiin, jolloin kaikki viisi päivää olisivat jääneet vielä jäljelle ulkomailla käytettäviksi. Tarkoitus oli kulkea Kuopiosta Kemiin junalla ja Kemistä Ruotsin puolelle Haaparantaan Matkahuollon linja-autoyhteyksillä.

Puolisoni kesälomat sattuivat kuitenkin samalle ajankohdalle, ja suuntasimme Haaparantaan autolla. Yövyimme pienessä yksiössä vanhassa rintamamiestalossa aivan Haaparannan kauniin juna-aseman vieressä.

Torstaina 20.6. junataival alkoi herätyskellon soidessa klo 4:15. Ensimmäinen juna lähti Haaparannan juna-asemalta klo 5:55 kohti Luulajaa, jossa minua odotti junan vaihto. Sain kuitenkin kuulla junamatkan aikana, että juna oli sama, johon minun oli tarkoitus Luulajassa vaihtaa, joten jäin perille päästyämme istumaan paikoilleni. Kello 8:30 juna starttasi Luulajasta kohti Uumajaa, jonne saavuimme noin klo 12:30. 

Alkumatkan junat operoi ”Ruotsin VR:n” SJ:n sijaan paikallinen Norrtåg, joka ajaa Pohjois-Ruotsin junayhteyksiä. Junayhteyksien tiedot näkyivät kuitenkin Norrtågin omien nettisivujen lisäksi myös SJ:n verkkosivuilla. 

Pienen lounastauon jälkeen oli aika hypätä valtakunnallisen SJ:n operoimaan pitkän matkan junaan kohti Tukholmaa. Tämä juna vaati etukäteen tehdyn paikkavarauksen myös Interrail-lippua käyttäessä. Junamatka Uumajasta Tukholmaan kesti reilut 6 tuntia ja olimmekin perillä Tukholman päärautatieasemalla vasta vähän vaille klo 21. 

Haaparannasta ostamani eväät olivat jo ehtineet loppua, joten suuntasin rautatieasemalla sijaitseviin kauppoihin, jotka olivat vielä auki. Eväät illallistin soittaen samalla tuttavalleni koti-Suomeen, ettei odotusaika tuntuisi niin pitkältä.

SJ:n yöjuna Tukholmasta Malmöhön

Kellon lähestyessä 23 yöllä suuntasin takaisin laitureille kohti elämäni ensimmäistä yöjunaa. Olin alun perin suunnitellut kulkevani Tukholmasta Hampuriin asti yöjunalla, mutta kun tein varauksia kuukautta aikaisemmin, juna oli myyty jo loppuun noin kahden kuukauden ajanjaksolle.

Vinkkinä siis: mikäli haluat matkustaa kesällä Tukholma–Hampuri-välin yöjunalla, suunnittele reissusi ja tee paikkavaraukset oikeasti hyvissä ajoin, jopa kahta kuukautta etukäteen. 

Onneksi muihin, lyhyempiin yöjuniin oli edelleen tilaa, ja niinpä olin varannut itselleni paikan Tukholmasta Malmöhön kulkevasta SJ:n yöjunasta. Yöjunien hyttivaraukset ovat maksullisia myös Interrail-lippua käyttävälle. Hinnasta on kuitenkin vähennetty matkalipun hinta, jolloin lisämaksuksi jää pelkkä paikkavaraus. 

Yöjunaan mentäessä laiturilla oli vastassa kaksi konduktööriä. Toinen tarkasti lippuni ja ohjeisti, mihin vaunuun ja petiin minun kuului mennä. Kerroin, että olen matkustamassa yöjunalla ensimmäistä kertaa ja kysyin, pitääkö minun ottaa jotain muuta vielä huomioon. Kysymykseni osoittautui varsin tarpeelliseksi, sillä konduktööri kertoi, etteivät he herätä matkustajia, vaan herätys pitää muistaa laittaa itse puhelimeen, jotta osaan jäädä Hässleholmin pysäkillä pois. Herätyskäytännöt ilmeisesti vaihtelevat yöjunasta riippuen.

Olin varustautunut korvatulpilla ja upouusilla silmälapuilla parempien unien toivossa. Nämä osoittautuivat kultaakin arvokkaammaksi, ja suosittelen molempia jokaiselle yöjunissa matkustavalle! 

Kun herätyskelloni sitten taas aamuyöstä soi, huomasin, ettei hyttiini ollut yön aikana tullut ketään muuta nukkumaan. Hetken harkittuani päätin kutsua konduktöörin paikalle kutsunappia painamalla. Kysyin, olisiko minun mahdollista jäädä junaan Malmöhön asti, kun hyttiin ei ollut tullut ketään muuta. Yllätyksekseni konduktööri vastasi myöntävästi, ja kipusin sänkyyni uudestaan nukkumaan. Noin klo 6:20 konduktööri herätti matkustajat kuuluttamalla, että saavumme Malmön asemalle noin puolen tunnin kuluttua.

Tanskan ja Saksan kautta Amsterdamiin

Malmössä hyppäsin Kööpenhaminaan suuntaavaan junaan. Saavuimme Kööpenhaminan päärautatieasemalle kahdeksalta aamulla, mikä antoi minulle yli tunnin aikaa etsiä aamupalaa, levätä ja herätä ennen päivän todellista junarupeamaa. Olo oli kuitenkin jo niin väsynyt, etten saanut aikaiseksi lähteä rautatieasemalta pois tai edes kävellä sen kauppoja läpi vegaanista ruokaa etsien. Siispä istuin koko ajan ensin yhdellä aseman penkeistä ja myöhemmin laiturilla seinään nojaten.

Kööpenhaminasta suuntasin Saksaan Hampuriin. Matkan oli tarkoitus kestää vähän alle 5 tuntia, mutta juna myöhästyi monen tekijän summana noin puoli tuntia. Normaalisti junamatkaan kuuluisi myös Saksan poliisin tekemä passitarkastus rajan ylityksen yhteydessä, mutta jostain syystä tarkastusta ei matkani aikana tehty. 

Junan myöhästyessä kiitin onneani sekä itseäni siitä, että olin varannut junien vaihdolle reilusti aikaa, noin 40 minuuttia, eikä puolen tunnin myöhästyminen haitannut jatkoyhteyksiäni. Ehdin 10 minuutin aikana jopa hakemaan itselleni lounasta ennen seuraavan junan saapumista.

Hampurista matkustin Osnabrückin päärautatieasemalle. Matka kesti noin 2 tuntia, jonka jälkeen minulla oli vielä yksi vaihto päivän – ja miltei kaksi vuorokautta kestäneen junarupeaman – viimeiseen junaan, jolla suuntasin Amsterdamiin.

Amsterdam toimi matkani ensimmäisenä pysähdyspaikkana – ja voin käsi sydämellä sanoa, että se oli yksi reissuni parhaita päätöksiä. Laskin, että Haaparannasta lähdettyäni olin viettänyt yhteensä noin 39 tuntia liikenteessä, jatkuvasti matkustaen. Amsterdamiin saapuessa olo oli myös sen mukainen. 

Viihdyin Amsterdamissa neljä päivää leväten, tutustuen uusiin ihmisiin ja ihastellen ”Länsi-Euroopan Venetsiaa” ennen kuin aloitin matkani kohti Belgiaa.

Bryssel – viimeinen välietappi

Matka Belgian – ja Euroopan Unionin – pääkaupunkiin Brysseliin kävi Amsterdamista helposti. Näiden kahden kaupungin välillä kulkee päivittäin useita junia, osa myös ilman vaihtoja. Valitsin itselleni suoran junan, joka ei vaatinut paikkavarauksia, eli pystyin hyppäämään junan kyytiin ”ilmaiseksi” pelkällä Interrail-passillani. 

Junamatka Amsterdamista Brysseliin kesti vain vajaat kolme tuntia. Juna myös pysyi aikataulussaan minuutilleen. Tämä oli mieluinen kokemus aikaisempien Saksan junien myöhästelyjen jälkeen. Vietin kaksi yötä Brysselissä, kunnes suuntasin kohti varsinaista päämäärääni Sveitsiä. 

Alkuperäisen suunnitelmani mukaan minun oli tarkoitus kulkea Sveitsin Baseliin Luxemburgin kautta. Se olisi kuitenkin tarkoittanut kulkemista paikallisjunilla ja vähintään neljää vaihtoa, sillä Luxemburgista ei ole suoria junayhteyksiä Baseliin. Brysselissä huomasin olevani edelleen väsynyt matkan alkutaipaleesta ja kaipaavani rauhallisempaa tahtia matkantekoon. Siispä muutin edeltävänä iltana suunnitelmaani niin, että kulkisin Saksan kautta Sveitsiin yhdellä vaihdolla. Seuraavana päivänä huomasin sen olleen virhe.

Monen mutkan kautta Baseliin

Junan Sveitsiin piti lähteä Brussel-Noord -rautatieasemalta klo 8:32. Menin juna-asemalle ajoissa jo hieman ennen kello kahdeksaa. Noin klo 8:15 tarkistin junan aikataulun ja menin laiturille odottamaan junan saapumista. Junaa ei kuitenkaan näkynyt. 

Noin klo 8:40 laiturille saapui erikoisen näköinen juna, jonka konduktööriltä tiedustelimme, missä odottamamme juna on. Paljastui, että juna oli melkein puoli tuntia myöhässä, mutta tieto ei ollut päivittynyt asemalla oleviin tauluihin. Vaihtooni Frankfurtissa oli varattu 34 minuuttia aikaa. Huolestuin, mutta päätin koittaa tuuriani. Vaihtoni oli määrä tapahtua Frankfurtin lentokentällä, joten ajattelin lyhyemmänkin vaihtoajan olevan ok. 

Kun juna vihdoin saapui ja löysin oman paikkani, huomasin sisällä olevista infotauluista, että kaikki Frankfurtin pysähdykset oli peruttu ja junan päätepiste oli muutettu Frankfurtin päärautatieasemasta Kölnin päärautatieasemaksi.

Tarkistaessani seuraavan junani tietoja huomasin, että se kulkee Kölnin kautta, joten huokaisin helpotuksesta ja sain alkaneen paniikin laskuun. Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet siihen. 

Juna myöhästyi minuutti minuutilta koko ajan lisää. Lopulta olimme niin paljon myöhässä, että junan henkilökunta kehotti kaikkia vaihtoyhteyksiä omaavia vaihtamaan erääseen paikallisjunaan, kun pysähdyimme pienessä länsisaksalaisessa kaupungissa. Henkilökunta kertoi, että paikallisjuna olisi Kölnissä vähintään puoli tuntia ennen kaukojunaa. Siispä lähdin muiden huolestuneiden matkustajien lailla juoksemaan kohti paikallisjunaa. Yrityksestä huolimatta myös paikallisjuna myöhästyi aikataulustaan ja sen myötä myös minä omasta jatkoyhteydestäni Baseliin. 

Onneksi Kölnistä kulkee useita junia Baseliin päivittäin ja Interrail-passi mahdollistaa spontaanitkin junien vaihdot, jos juna ei vaadi paikkavarauksia. Myöhästyminen kuitenkin tarkoitti useamman tunnin odottelua Kölnin päärautatieasemalla. 

Pääsin Baseliin lopulta noin klo 17. Täysin epäonnistunut matkapäivä ei kuitenkaan ollut, sillä matka poiki uusia tuttavuuksia. Kävi ilmi, että eräs tapaamani henkilö asui Baselissa käyttämäni majoituksen vieressä, joten kuljimme loppumatkan juna-asemalta omiin osoitteisiimme yhdessä. 

Loppurysäys Sveitsiin

Muutaman yön ja yhden levolle pyhitetyn välipäivän jälkeen koitti operaation viimeinen matkapäivä. Lauantaina 29.6. nostin rinkkani takaisin selkään ja suuntasin kohti tuttua Baselin päärautatieasemaa, josta hyppäsin Interlakeen menevään junaan. Jäin junasta pois Bernin asemalla ja vaihdoin junaan, jolla suuntasin kohti Alppien maaseutua. 

Vasta tuossa viimeisessä paikallisjunassa istuessani havahduin siihen, missä olen ja mitä olen tekemässä: suuntaamassa Alpeille kissan- ja talonvahdiksi. Aika hurjaa!

Sveitsissä junayhteydet ovat enemmän kuin kattavat ja niillä on mahdollista matkustaa jopa pieniin alppikyliin asti. Löysinkin itseni pian keskeltä idyllistä maaseutua vihreine peltoineen ja sinisine vuorineen. Perheen isä kävi hakemassa minut juna-asemalta saattaen samalla päätökseen operaation Suomesta Sveitsiin junalla.

Lopullinen matkareitti näytti suunnilleen tältä.

Vinkkini pitkää junamatkaa suunnittelevalle:

1. Priorisoi lepo. Reilaamaan lähtiessä innostuu helposti jo suunnitteluvaiheessa. Lähes kaikki tapaamani reppureissaajat (minä mukaan lukien) ovat kuitenkin todenneet kaipaavansa enemmän lepopäiviä kuin alun perin suunnittelivat. Muistathan siis varata aikaa myös levolle ja palautumiselle. Reilaaminen on henkisesti ja fyysisesti varsin raskasta.

2. Ota yöjunaan mukaan unimaski sekä korvatulpat tai vastamelukuulokkeet. Näillä saat kokemuksesta huomattavasti paremman! Etenkin vanhoista yöjunista lähtee paljon ääntä eikä hyttejä ole äänieristetty kunnolla. 

3. Varaa junien vaihtoon tarpeeksi aikaa – etenkin jos matkustat DB:llä. Saksalainen junayhtiö DB on kuuluisa myöhästymisistään. Pitkän matkan junat pysyvät harvoin aikatauluissa ja myöhästymiset voivat yltää helposti yli tuntiin. 

4. Ole avoin: ihmiset auttavat ja tutustuvat mielellään! Reilatessa ei tarvitse olla yksin ellei niin halua. Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti toisilleen hyvää ja vaihtavat mielellään tarinoita mikäli yhteinen kieli löytyy. Heittäydy ja ole rohkea! 

 Kuvat: Mimosa Kokko